München (koti)kaupunkina
Ensimmäinen täysi viikko uutta elämää pulkassa. Viikko oli itse asiassa työpäivien osalta vajaa, sillä alkuviikosta saatiin tietää, että torstai on vapaapäivä. Kyseessä oli katolinen pyhä Fronleichnam eli Pyhän ruumiin juhlapäivä, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan, mutta vapaapäivä kyllä kelpasi. Kotona lasta hoitavillahan varsinaisia vapaapäiviä ei ole, duunit pyörii jaloissa päivästä toiseen ihan kirjaimellisesti, mutta kyllähän se vähän helpottaa kun on toinenkin kotona. Torstaiksi sattui vielä kaunis keli ja teimme retken Ismaningin pikkukaupunkiin Münchenin laidalle, jossa vietettiin rento päivä pienen lammen rannalla, talviturkinkin sain heitettyä.
Miltä tämä uusi kotipaikka vaikuttaa? Lyhyesti sanottuna München on oikea kaupunki. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki on rakennettu tiiviisti, kortteli korttelilta ydinkeskustasta edeten tuottaen tasaisen korkean asukastiheyden, joka mahdollistaa aidon kaupunkilaisen elämäntavan. Ja siitähän minä tykkään! Joukkoliikenne toimii tehokkaasti perustuen laajaan metro- ja lähijunaverkostoon, jota täydentävät ratikat ja bussit. Lähes jokaisesta korttelista löytyy vähintään kulmabaari ja leipomo, usein myös ihan kunnon ravintola ja muita lähipalveluita, joita ihmiset myös käyttävät. Kaupungissa on muutama iso puisto ja paljon pienempiä, joissa voi kauniilla säällä rauhassa grillata ja juoda olutta kenenkään nipottamatta. Ja mukaan mahtuu vähän kreisimpääkin meinkinkiä, kuten vaikkapa surffausta kantakaupungin läpi virtaavassa pienessä joessa! München on myös erittäin turvallinen kaupunki, mitä näin lapsellisena osaa arvostaa ihan eri tavalla, ja se sijoittuu korkealle monissa eri viihtyvyysrankingeissa.
Säistä tulen varmasti kirjoittamaan vuoden mittaan enemmän, mutta sanottakoon muutama sana jo nyt. Sen perusteella mitä olen lukenut, kuullut ja nyt vajaan parin viikon aikana kokenut, München eroaa yllättävän vähän eteläisen Suomen rannikkoseuduista. Kesä on suht lämmin, mutta epävakainen eikä lämpötila yleensä nouse mahdottoman korkealle. Talvet ovat leutoja, lunta tulee, mutta se sulaa nopeasti pois. Yksittäiset kunnon pakkasjaksot ovat kuitenkin mahdollisia. Saavuttuamme tänne ensimmäiset pari päivää sää oli samantyyppinen kuin Suomesta lähtiessämme, eli noin 15 astetta ja pilvistä, vähän sateistakin. Sitten lämpötila nousi parinkymmenen asteen tienoille ja aurinko alkoi paistaa ja nyt viimeisen kolmen päivän aikana ollaan oltu jo hellelukemissa, vähän ylikin. Mutta huomenna taas sataa ja lämpötilassa mennään alle kahdenkympin. Suomen kesäkuuta siis, ehkä muutaman asteen lämpimämpää. Se merkittävä ero ilmasto-oloissa kuitenkin on, että suhteet menevät päinvastoin kuin Suomessa eli kesä on talvea pidempi - ja sehän meille passaa.
Olen löytänyt lähistöltä pari kivaa leikkipuistoa ja näistä muutamista hellepäivistä nautittiin viettämällä paljon aikaa ulkona. Suomalaisen talvihaalarihärdellin jälkeen on kyllä hienoa kun pukemiseen riittää se, että laittaa Tytölle sandaalit jalkaan ja hellehatun päähän.
Miltä tämä uusi kotipaikka vaikuttaa? Lyhyesti sanottuna München on oikea kaupunki. Tarkoitan tällä sitä, että kaupunki on rakennettu tiiviisti, kortteli korttelilta ydinkeskustasta edeten tuottaen tasaisen korkean asukastiheyden, joka mahdollistaa aidon kaupunkilaisen elämäntavan. Ja siitähän minä tykkään! Joukkoliikenne toimii tehokkaasti perustuen laajaan metro- ja lähijunaverkostoon, jota täydentävät ratikat ja bussit. Lähes jokaisesta korttelista löytyy vähintään kulmabaari ja leipomo, usein myös ihan kunnon ravintola ja muita lähipalveluita, joita ihmiset myös käyttävät. Kaupungissa on muutama iso puisto ja paljon pienempiä, joissa voi kauniilla säällä rauhassa grillata ja juoda olutta kenenkään nipottamatta. Ja mukaan mahtuu vähän kreisimpääkin meinkinkiä, kuten vaikkapa surffausta kantakaupungin läpi virtaavassa pienessä joessa! München on myös erittäin turvallinen kaupunki, mitä näin lapsellisena osaa arvostaa ihan eri tavalla, ja se sijoittuu korkealle monissa eri viihtyvyysrankingeissa.
Säistä tulen varmasti kirjoittamaan vuoden mittaan enemmän, mutta sanottakoon muutama sana jo nyt. Sen perusteella mitä olen lukenut, kuullut ja nyt vajaan parin viikon aikana kokenut, München eroaa yllättävän vähän eteläisen Suomen rannikkoseuduista. Kesä on suht lämmin, mutta epävakainen eikä lämpötila yleensä nouse mahdottoman korkealle. Talvet ovat leutoja, lunta tulee, mutta se sulaa nopeasti pois. Yksittäiset kunnon pakkasjaksot ovat kuitenkin mahdollisia. Saavuttuamme tänne ensimmäiset pari päivää sää oli samantyyppinen kuin Suomesta lähtiessämme, eli noin 15 astetta ja pilvistä, vähän sateistakin. Sitten lämpötila nousi parinkymmenen asteen tienoille ja aurinko alkoi paistaa ja nyt viimeisen kolmen päivän aikana ollaan oltu jo hellelukemissa, vähän ylikin. Mutta huomenna taas sataa ja lämpötilassa mennään alle kahdenkympin. Suomen kesäkuuta siis, ehkä muutaman asteen lämpimämpää. Se merkittävä ero ilmasto-oloissa kuitenkin on, että suhteet menevät päinvastoin kuin Suomessa eli kesä on talvea pidempi - ja sehän meille passaa.
Olen löytänyt lähistöltä pari kivaa leikkipuistoa ja näistä muutamista hellepäivistä nautittiin viettämällä paljon aikaa ulkona. Suomalaisen talvihaalarihärdellin jälkeen on kyllä hienoa kun pukemiseen riittää se, että laittaa Tytölle sandaalit jalkaan ja hellehatun päähän.
Sellainen huomio säistä vielä että täällä on koko ajan, mistä lie johtuen, todella korkea ilman kosteus. Se saa kesällä aikaan sen, että ilma tuntuu lämpimämmältä kuin mitä lämpötila antaisi odottaa. Hellepäivinä oli lähes trooppinen fiilis! Talvella taas vaikutus on päinvastainen - kosteus saa kylmän tuntumaan entistä kylmemmältä.
VastaaPoista